Leiriläisten päiväkirjasta: Perjantaina saimme nukkua myöhään, koska olimme yöllä vaeltamassa ja saunomassa. Perjantaipäivä alkoi leiriskaboilla, jonka jälkeen oli lounas. Lounaan jälkeen lähdimme käymään Pyhällä kaupassa ostamassa eväitä sekä tuliaisia kotiin viemisiksi. Meillä oli perjantaina vähän erilainen päivällinen, sillä kokkasimme itse pizzaa. Päivällisen jälkeen oli ryhmikset, saunat, iltapala ja päivän huipentava iltaohjelma ja iltahartaus.

Näin siis perjantaipäivästä- jota haikeana muistelemme nyt, kun on lauantai ja leiri on päättymässä.

Liisa-papin päiväkirjasta: Lauantaina vietimme juhlallisesti Pääsiäispäivän juhlajumalanpalvelusta Niilon ryhmän johdolla. Juhlatunnelmasta oli hyvä siirtyä oppituntien kertaukseen ja loppukokeeseen. Nyt kokeetkin on tarkastettu ja palautettu. Kotiväelle ilolla ja riemulla ilmoitamme, että kaikki Lappi 1 leiriläiset ovat läpäisseet loppukokeen ja kunniamaininnoin varustettuina konfirmoidaan sunnuntaina 20.6. klo 10 Ylöjärven kirkossa.
Tämän hienon ryhmämme juhlaa odotamme innolla ja haikeudellakin. Yksi tärkeä kappale matkaa on kuljettu yhdessä. Toivottavasti joukkomme saa olla yhdessä koolla Kellarin nuortenilloissa ja isoskoulutuksessa ja monessa muussa nuorten toiminnassa. Toivon todellakin, että nämäkin nuoret löytäisivät seurakunnasta itselleen hyvän kasvupaikan ja että me työntekijät osaisimme heitä taidolla ja ymmärryksellä tukea kohti aikuisuutta.

Kasvatustehtävä, joka on alkanut kastejuhlasta on nyt saanut vahvistusta rippikoulussa. Tästä eteenpäin te vanhemmat olette rukouksillanne ja rakkaudellanne vahvistamassa sitä mitä on kylvetty. Taivaan Isä teitä siinä siunatkoon !

Siivousryhmät ovat nyt vallanneet Luminenänmaan Oravarannan. Tomutus ja pöllytys, pesut ja kuuraukset tekevät tilaa seuraavalle ryhmälle. Lappi 2 saa toivottavasti yhtä hienot ilmat ja tunnelmat kuin me. Kaikkea hyvää teille ja kaikkea hyvää meille. Bussimme starttaa Heikin johdolla iltaohjelmien ja iltapalan jälkeen noin klo 19. Matkalla treenaamme konfirmaatiolaulua ja levähdämme. Puolen yön tietämissä pysähdymme Ouluun evästankkaukselle ja laskettelemme turvallisesti kohti etelää. Jätämme Lapin aurinkoiset kelit ja sinisen taivaan- etelässä kuulemma sataa vettä!Sunnuntaiaamuna klo 7-8 onnellinen leirijoukkomme laskeutuu kirkon parkkipaikalle. Taivaan Isä meitä matkallamme siunatkoon ja terveiset kotiväelle: täältä saapuu väsyneitä mutta onnellisia leiriläisiä!

Tapaamisiin konfirmaatiojuhlassa su 20.6. klo 10 Ylöjärven kirkossa. Rippikoululaiset saapuvat kirkkoon viimeistään klo 9 valokuvaa varten. Harjoitukset ovat kirkossa torstaina! Näin päätän raporttini Pyhätunturin maisemista 12.6.2010 terveisin : Liisa-pappi sekä koko mahtava Lappi 1 porukka

Lauantain leiripäivä valkeni kauniissa auringon paisteessa, kuten koko leirimme. Perjantain peli-pitsa-Kairosmajalla piipahdus-ryhmis-leppoisamissikisapäivä sujui mukavasti. Nyt edessä ovat loppukokeet, siivoukset ja lähtöpäivän herkät hetket. Ulkoläksyt on kaikki suoritettu hyvissä ajoin, nyt pohdimme elämän suuria kysymyksiä aamupäivän aikana kertauksessa ja sen jälkeen kokeessa. Tsemppiä kaikille!
Leiri on ollut hieno juttu! Kaikilla on ystäviä ja kavereita. Olemme syöneet ja nukkuneet hyvin. Olemme pohtineet, laulaneet, keskustelleet ja nauraneet paljon yhdessä. Seuraksemme olemme saaneet laulukuoroon nyt lämpimän sään myötä muutaman hyttyisenkin..

Muutamana päivänä on vähän nuhistu nuhassa tai kähisty kurkkukivussa. Perjantaipäivänä piipahdettiin kaksi kertaa tarkistuskäynneillä Pelkosenniemen terveyskeskuksessa, jossa saimme erinomaisen hyvää palvelua. Liisa-pappi melkein nukahti laboratorion lepotuoliin ja seuraava potilas taisi ottaa siinä torkut. Liisa-pappi sai piikin kipeään jalkaansa ja toivoo, että nilkutus helpottaa ainakin ennen konfirmaatiojuhlaa. Laura-ope on ollut hyväs vauhdis, nauttinu mönninkäisistä jasaunonut innokkaasti. Asko pitää jämäkyydellä ja huumorilla kaikki langat käsissään erinomaisella rutiinilla ja kokemuksella. Juha-apulaisjuoksupoika toimii välillä taksikuskina, monistajana,saunanlämmittäjänä, remonttireiskana ja varsinaisessa tehtävässäänkin uimavalvojana- mutta ensin piti purkaa ja rakentaa laituri! Apuri Janitan ohjelmavarasto on loppumaton ja melkoinen teatterikorkeakoulun oppilasjoukko ovat ihanaiset isoisemme Laura, Pia, Petra, Mari, Sanni, Niilo, Tiitus ja Juuso.Upeita nuoria! Ja mitä sanoisinkaan näin aamuvarhaisella leiriläisistämme. Hienoja ja ihania nuoria! Teistä olemme kiitollisia ja teidän puolestamme haluamme rukoilla jatkossakin. Myös teidän perheittenne puolesta. TIK=Taivaan Isä kanssanne! Mutta nyt aamupuurolle...

Leirillä on turvallista kun on tällainen vahtikoira

Yövaelluksella

Kuvia

Jos metsään haluat mennä nyt...

Tulet yllättymään, sillä Soutaja-tunturin rinteiltä kuuluu iloinen puheensorina. Lappi 1 valloittaa näillä minuuteilla Soutajan kodan ja makkaranpaistotankkauksen jälkeen tunturin huipun. Yöttömän yön reissu on tänään totta.

Ja aurinko paistaa yhä edelleen! Iltapäivä on kulunut ihmissuhdekysymysten parissa. On kätelty, keskusteltu, halailtu, tehty tiukkoja kysymyksiä, tavattu Lempi ja Toivo sekä Lahja ja Kusti ja tietysti Igor. Mietitty porukalla rakkauden kysymyksiä, tykästymisiä, ihastumisia, rakastumisia, rakennettu parisuhteen palikkataloa, pohdittu riitelemisen taitoja, tunteiden tunnistamista ja aikuiseksi kasvamista. On mietitty unelma miehiä ja unelma naisia, välillä huumorilla ja joskus enemmän tosissaan. Jokainen meistä kaipaa vierelleen rakkaita ihmisiä, mutta miten heidän kanssaan sitten pärjäisimme. Liisa-pappi kertoi taatastaan, joka nuorille seurustelevaisille aina muisti muistuttaa: "Ensin ne siihen hinkuu ja sitten ne siinä vinkuu" Kuinka mukavaa on rakastua ja ihastua, mutta miten pitää ihmissuhteesta huolta, niin, että selvitään myötä- ja vastoinkäymisissä? Tärkeitä eväitä nuorilla oli tiedossa jo monta: puhuminen, anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen. Näillä pärjää jo pitkälle. Keskeistä on myös se, että pitää huolta itsestään ja kertoo mitä kaipaa ja tarvitsee.

Janitan kertoma suuri viisaus oli se, ettei anna auringon laskea riidan ja kiukun ylle. Ristiriidat on hyvä sopia ennen nukkumaanmenoa- periaate sopii niin parisuhteeseen kuin kaverisuhteisiinkin. Laura- open jakama viisaus oli toisen erilaisuuden ymmärtäminen. Asko jakoi runsain mitoin hyviä elämänviisauksia, joista keskeinen oli toisen kunnioitus. Muitakin ideoita ja vinkkejä oli ...mites se olikaan, että Lappiin, vaellusleirille, autiotupaan, sormet ylälaverille ja ...sitten sormisilittelyä ja avot!! Tai lähettää kirje--- ja niitähän "Lappi ykkösen posti, postilokero 4567890101 Luminenän seikkailumaa"- osoitteeseen tulvii runsain määrin. Tiitus isonen tosin säikähti, että eivät kaikki kirjeet ole kosiokirjeitä... hän oli lähettänyt tänään kymmeniä kirjeitä ja flaksi olisi melkoisen hyvä. Tiitus tuli katumapäälle!

Iltayön ohjelmaan on tulossa ylläreitäkin, joita ei leiriläisille vielä kaikkea kerrottu. Liikennöitsijämme ER-matkat järjesti meille mukavaa yllätystä sekä tulevaan yöhön, että huomiseen päivään. Joten kiitos Eero!
Liisa-pappi on nilkuttanut koko päivän innolla leirin mukana, viimeksi tuli siivottua leivänmurut ja kaakaonpurut, kun porukka teki eväitä yövaellukselle ja huomiseksi aamupalaksi. Keittiön väki meitä kärsivällisesti palvelee ja hoitelee, ja kyllähän meille ruoka maittaakin! Illalla tankattiin noin 120 sämpylää, monta pannullista kahvia ja 8 litraa mehua. Ehkä näillä pärjätään aamuun. Ja perjantaiksi saimme tehdä pitsa tilauksia...pitsataksia ei Luminenänmaahan tilata, vaan porukalla mennään keittiölle leipomaan. Meitä on monta hyvää kokkia!

Luminenänmaan lomakylään on tupsahtanut muitakin lomalaisia. Illalla saapui Luontoradion kuuluisa radioääni Veikko Neuvonen. Liisa -pappi innokkaana lintuihmisenä pohtii, miten mukava olisikaan Veikon seuraan lyöttäytyä linturetkelle.. Samoin saimme eksoottisen Land rover-matkailijapariskunnan. He olivat pelkkää hymyä saavuttaessaan tämän päivän aikana unelmansa ja kiivettyään Noitatunturin huipulle. Toista päivää meitä on viihdyttänyt pikkuinen, suloinen, valkoinen lankakerä, samojedipentu Töpsy ja tänään talonvahdiksi (siis koko päiväksi pihaan nukkumaan) saapui vähän isompi vetokoira samojedi Kaunis. Kauniita ovat kumpikin ja pehmoisina karvaturreina ovat leirimme hellyyden kohteina.

Jos metsään haluat mennä nyt...kuulet varmasti riparijoukkomme iloiset äänet. Matka huipulle etenee ja tunturinvalloittajien hymy laajenee. Melkoisia saavutuksia ja elämyksiä. Joten kotiväelle riittää paljon kerrottavaa ja lukematon määrä kuvia näytettäväksi. Ja miten hienoa on tutustua ihan uudella tavalla omaan ripariryhmään, kuunnella isosten koskettavia ja avoimia kertomuksia ( kiitos Piialle tämän illan rohkeudesta!), laulaa sydämen pohjasta, nauraa vedet silmissä ja hiljentyä niin, että kuulee omat sydämen lyönnit. Tämä on elämää! Rakkaat terveiset sinne etelään.

Iankaikkisten kysymysten äärellä

UROSSIMPANSSIT KIRJOITTAVAT: Ollaan syöty taas paljon ja opittu seurakunnasta ja Pyhästä Hengestä ja kuulemma pelailtu numeropelejäkin.
Leiriolympialaisissa oli hullun hauskaa! Päivällisenä oli nakkikastiketta ja perunaa.
Urossimpassit jyrää!
Terveisin Urossompanssit eli Konsta, Henri, Stina, Jani L ja Henri.

LIISA-PAPIN PÄIVÄKIRJASTA:
Torstai-päivä valkeni aurinkoisena ja kauniina. Tuulikki-emännän herkullinen uunipuuro lakkakiisselin kera aloitti mukavan päivän. Ei ihan joka päivä kotona ole tällaisia aamupuuroja! Hyvin eväin varusteltuina siirryimme Lauran ryhmän aamujumalanpalvelukseen. Jumiksen teemana oli Pitkäperjantai ja näistä teemoista olikin luontevaa siirtyä oppitunneille, joissa käsiteltiin surun ja kärsimyksen teemoja. Miten harvoin tuleekaan pysähdyttyä tällaisella joukolla miettimään mitä tarkoittaa taivas, toivo, lohdutus, kuoleman pelko ja miten elämään löytyisi sellaista vahvaa turvaa, joka kantaa myös murheiden ja huolien keskellä. Vaikeat ja raskaatkin aiheet saivat meidät hiljaisiksi. Muistelimme myös monia sukulaisia ja läheisiä, jotka ovat siirtyneet ajasta iäisyyteen. Kuolema tuntuu joskus pelottavalta ja kaukaiselta, joskus sen läheisyydessä voi kuitenkin tuntea myös iankaikkisen elämän toivon ja taivaan ja Taivaan Isän läheisyyden. Tärkeää on nyt keskittyä hyvään elämämään ja luottaa siihen, että olemme taivastiellä ja taivas voi olla turvallinen koti, sitten kun on meidän vuoromme. Suuri kiitollisuus heräsi vanhemmista ja läheisistä, mummuista ja vaareista, jotka ovat vielä läsnä elämässämme. Levyltä kuuntelemamme Mikko Kuustosen laulama virsi sanoitti lopuksi oppitunnin tunnelmaa "Oi Herra jos mä matkamies maan, lopulla matkaa, nähdä sun saan"

Toisen oppitunnin käytimme rukoukseen. Mietimme mitä tarkoittavat pyynnöt, kiitokset, esirukoukset ja siunaukset. Miten mukavalta tuntuukaan jos kaverin tai ystävän kirjeesseen voisi loppuun merkitä TIK= Taivaan Isä kanssasi. Siinä olisi toivotuksena parasta mitä voisi lahjaksi antaa, siunauksen toivotus. Kirjoitimme tunnilla myös esirukousaiheita omaan konfirmaatiojumalanpalvelukseemme ja muistimme kotiväkeä ja ystäviä. Kiitos-aiheita olivat leiriporukka ja terveys, ystävät ja perhe. Näistä lisää juhlassamme su 20.6. klo 10

Iltapäivän hiljentymishetkessä olemme lukeneet Markuksen evankeliumia. Samaan aikaan pieneen luokkaan on ahtautunut 35 nuorta tyynyineen. Hiljaisuuden keskellä kaikuvat vetäjien lukemat evankeliumin jännittävätkin kertomukset. Ehkäpä tasaisen lukemisen tahdissa, joku on ehtinyt torkahtaakin, mutta mikä olisikaan sen siunatumpi hiljaisuuden retriitti- hetki, kuin nukahtaa pomon lukemiin evankeliumitekstin jakeisiin.Onneksi pian on kahvia ja Tuulikin tuoreita herkkuja, siitä saamme virtaa loppupäivän ohjelmiin. Tänään ohjelmassa vielä yövaellusta ja vaikka mitä mukavaa!

Kuvia

Kuvia